Belfast
| Belfast Béal Feirste |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Belfast |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Osa | Pohjois-Irlanti |
| Kreivikunta | Antrim & Down |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 115 km² |
| Väkiluku (2015) | 333 000 |
| – Metropolialue | 641 638 |
Belfast [ˈbɛlfɑːst] (iiriksi Béal Feirste)[1] on Pohjois-Irlannin pääkaupunki. Sen läpi virtaa Laganjoki.[2] Belfastissa on noin 333 000 asukasta.
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belfast sijaitsee Pohjois-Irlannin itärannikolla Laganjoen suulla. Joki muodostaa luonnonsataman ja ihanteellisen paikan kaupungin telakoille. Kaupunkia suojaa kukkuloiden jono pohjois- ja luoteispuolelta.
Pohjois-Irlannin levottomuuksien aikana kaupunkiin rakennettiin muureja ja aitoja. Niiden purkaminen aloitettiin vuonna 2016.[3]
Veden laatu jokisuussa on parantunut niin paljon, että siellä tavataan taas säännöllisesti kirjohylkeitä ja riskilöitä.[4]
Belfastissa vallitsee merellinen ilmasto. Vuoden lämpimimmänkin kuukauden, heinäkuun, keskimääräinen ylin lämpötila on alle 20 astetta. Joulukuusta helmikuuhun keskimääräinen alin on +2 astetta. Sadetta saadaan 11-15 päivänä joka kuukausi, eli keskimäärin joka toinen tai joka kolmas päivä. Talvella sataa vähän enemmän kuin kesällä.[5]
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stormontin linna, Pohjois-Irlannin parlamentin ja hallituksen istuin.
- Muita Belfastin nähtävyyksiä ovat muun muassa kaupungintalo, Titanic Belfast -museo, Samson ja Goliath -nosturit sekä oopperatalo ja kasvitieteellinen puutarha.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin englanninkielinen nimi Belfast tulee sen alkuperäisestä iirinkielisestä nimestä Béal Feirsde, jonka kirjoitusasuksi vakiintui myöhemmin Béal Feirste. Sana béal tarkoittaa suuta, kun taas feirsde/feirste on särkkää tai vuorovesikahlaamoa tarkoittavan sanan fearsaid genetiivimuoto.[1] Nimeä Béal Feirsde kantaa myös eräs Mayon kreivikunnassa sijaitseva kylä, joka on kuitenkin englanninnettu Belfarsad.[6] Ulsterinskotissa kaupungista on käytetty nimiä Bilfawst,[7] Bilfaust, Baelfawst[8]
Varhaisimmat arkeologiset todisteet ihmistoiminnasta Belfastin alueella on neoliittiselta kaudelta. Kaupungin esihistoriallisiin jäänteisiin kuuluu muun muassa rautakautinen Giant’s Ringin linnoitus.[9] Normannivalloittaja John de Courcyn vuonna 1171 rakennuttama linna säilyi 1600-luvun alkuun saakka.[10]
Belfastin nykyhistorian katsotaan alkaneen 1611, kun Arthur Chichester rakensi kaupunkiin uuden linnan. Hän vaikutti selvästi Belfastin laajenemiseen, ja kaupunginoikeudet se sai vuonna 1613.[10] Ulsterin uudisasutus toi 1600-luvun alussa sinne asukkaita Skotlannista ja Englannista. Heitä seurasivat 1600-luvun lopulla Ranskasta paenneet hugenotit.[11] Belfastin väkiluku oli kasvanut vuoteen 1685 mennessä noin 2 000:nteen.[10]
Belfastin merkitys koko Ulsterille muuttui 1700-luvulla, ja se ohitti Lisburnin hallintokaupunkina ja Carrickfergusin satamakaupunkina. Siitä tuli myös Ulsterin pellavateollisuuden keskus.[10] Ranskalaiset hugenotit olivat erityisesti luomassa kaupungin pellavateollisuutta.[11] Vaikka puuvillateollisuus ei saanut kaupungissa jalansijaa, siihen laitetut panostukset hyödyttivät pellavateollisuutta, minkä seurauksena Belfastista kasvoi koko maailman suurimpia pellavakeskuksia. Kaupunkiin kehittyi myös laivanrakennusteollisuutta, kun William Ritchie oli perustanut sinne telakan 1791 ja kuivatelakan 1796. Teollisesta vallankumouksesta lähtien Belfastin merkittävin laivateollisyritys on ollut Harland and Wolff, joka rakensi muun muassa matkustajalaiva Titanicin, ja tämän sisaralukset.[10]
Teollistumisen kehityksen myötä Belfastiin rakennettiin paljon tiilitaloja tehtaiden ja telakoiden työntekijöitä varten. Kaupungin väkiluku kasvoi vuodesta 1800 ensimmäisen maailmansodan alkuun 20 000:sta noin 400 000:nteen, ja se haastoi Dublinin Irlannin suurimpana kaupunkina.[11]
Irlanti jaettiin 1920, minkä jälkeen Belfastista tuli Pohjois-Irlannin pääkaupunki. Kaupungin teollisuuden kehitys alkoi taittua, vaikkakin se joutui rappiolle varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen.[11] Belfast vaurioitui pahoin vuoden 1941 ilmapommituksissa. Perinteiset teollisuudenalat on 1970-luvun alun jälkeen ollut murroksessa, kun pellava- ja laivanrakennusteollisuus ovat murentuneet. Näiden tilalle on tullut palveluammatteja, ruokateollisuutta ja koneidenvalmistusta.[10]
Ulsterissa käynnistyi 1968 katolisten kansalaisoikeusliikehdintä.[10] Belfastissa tapahtui vuoden 1969 jälkeen Pohjois-Irlannin levottomuuksien aikana runsaasti väkivallantekoja, pommi-iskuja, murhia ja turvallisuusjoukkojen aiheuttamia väkivaltaisuuksia. Belfastissa vuonna 1998 tehty pitkänperjantain sopimus oli päättämässä levottomuuksia. Sen jälkeen Belfastiin on investoitu huomattavasti rahaa ja kaupungin keskustaa on kehitetty uudestaan.[11]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belfastissa oli vuoden 2011 väestönlaskennan perusteella 281 000 asukasta. Väestö oli kasvanut kymmenessä vuodessa 1,3 prosenttia.[12] Vuonna 2015 tapahtuneen paikallishallinnon uudistamisen jälkeen Belfastiin liitettiin joitakin alueita naapurikaupungeista. Belfast sai liitoksen seurauksena noin 53 000 asukasta.[13] Kaupunginvaltuuston mukaan kaupungissa oli vuonna 2015 liitoksen jälkeen noin 333 000 asukasta.[14]
Belfastin asukkaista vuoden 2011 väestönlaskennassa 49 prosenttia oli katolisia ja 42,3 protestantteja. Katolisten määrä oli 136 000 asukasta ja protestanttien 119 000 asukasta. Kymmenessä vuodessa katolisten määrä oli kasvanut 4,3 prosenttia ja protestanttien laskenut lähes 12 prosenttia.[15]
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan noin 35 prosenttia belfastilaisista kokivat olevansa brittiläisiä, 31 prosenttia irlantilaisia ja 19 prosenttia pohjoisirlantilaisia.[16] Belfastin asukkaista 3,6 prosenttia kuului johonkin etniseen vähemmistöryhmään.[17]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belfastilainen jääkiekkojoukkue Belfast Giants on voittanut Britannian liigan Elite Ice Hockey Leaguen useita kertoja. Yli 20 seuraa pelaa gaelilaista jalkapalloaa ja hurlingia.
Belfastin maraton juostaan vappupäivänä.
Jalkapalloilija George Best oli kotoisin Belfastista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Belfast Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
- O’Regan, Raymond & Magee, Arthur: The Little Book of Belfast. The History Press Ireland, 2014. ISBN 978-0-7509-5824-0.
- Russell, Raymond: Census 2011: Key Statistics at Northern Ireland and LGD level. Northern Ireland Assembly, Research and Information Service, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.9.2015). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Béal Feirste/Belfast logainm.ie. Viitattu 5.11.2018. (iiriksi)
- ↑ a b Aamulehti sivu B25, 27.10.2010
- ↑ The Complex Process of Demolishing Belfast's 'Peace Walls' City Lab. 2.8.2016. Viitattu 11.3.2017.
- ↑ Amanda Poole: Mammal colony gives its seal of approval to cleaner River Lagan Belfast Telegraph. 2012. Viitattu 11.3.2017.
- ↑ Belfast Climatological Information World Weather. WMO. Viitattu 11.3.2017.
- ↑ Béal Feirste/Belfarsad logainm.ie. Viitattu 5.11.2018. (iiriksi)
- ↑ Ulster Scots Language & Dialects of Ulster The Linen Hall Library. Arkistoitu 25.2.2013. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi) (skotiksi)
- ↑ Equality Impect Assessment o tha Draft Ullans Leid Policy (PDF) Mid Ulster District Council. Arkistoitu 9.1.2018. Viitattu 5.11.2018. (skotiksi)
- ↑ O’Regan & Magee, s. 9.
- ↑ a b c d e f g Encyclopædia Britannica.
- ↑ a b c d e History Lonely Planet. Arkistoitu 28.9.2015. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Russell, s. 7.
- ↑ Local government reform Belfast City Council. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Your council Belfast City Council. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Russell, s. 9.
- ↑ Russell, s. 11.
- ↑ Russell, s. 12.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkaopas aiheesta Belfast Wikivoyagessa (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belfast Wikimedia Commonsissa
