Ilmari Kianto

Un article de Wikipédia, l'encyclopédie libre.
Aller à : navigation, rechercher

Ilmari Kianto

alt=Description de cette image, également commentée ci-après

Ilmari Kianto à 50 ans en 1924.

Nom de naissance Ilmari Calamnius
Autres noms Antero Avomieli
Salanimi
Activités écrivain
Naissance 1874
Pulkkila
Décès 1970
Helsinki

Ilmari Kianto (né le 7 mai 1874 à Pulkkila en Ostrobotnie du Nord, décédé le 27 avril 1970 à Helsinki) [1] est l’un des écrivains finnois les plus remarquables du début du XXe siècle.

Biographie[modifier | modifier le code]

Il écrit pendant plus de 60 ans mais sa renommée est surtout due à ses deux romans sur le prolétariat : Punainen viiva (1909) et Ryysyrannan Jooseppi (1924)[2].

Kianto avait pour nom d’origine Ilmari Calamnius, mais il en change en 1906 suivant les conseils de Johannes Linnankoski. Il utilise aussi les pseudonymes Antero Avomieli et Salanimi. Dans ses échanges épistolaires Kianto utilisait la forme Ilmari Iki-Kianto.

Bibliographie[modifier | modifier le code]

Timbre postal publié en 1974
avec le portrait de Ilmari Kianto
  • 1896, Väärällä uralla (Ilmari Calamnius), WSOY.
  • 1897, Soutajan lauluja. petit recueil de poèmes, (Ilmari Calamnius), WSOY.
  • 1898, Hiljaisina hetkinä. Deuxième recueil de poèmes (Ilmari Calamnius), WSOY.
  • 1900, Lauluja ja runoelmia (Ilmari Calamnius), WSOY.
  • 1900, Margareeta; sydammen säveliä (Ilmari Calamnius), Éditions Otava.
  • 1902, Isäntä ja koirat. (Ilmari Calamnius), Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, Hancock, Michigan.
  • 1902, Nuoria lauluja vanhasta säästöstä (Ilmari Calamnius), Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, Hancock, Michigan.
  • 1903, Kiannan rannoilta Kaspian poikki v. 1902, éditions Eero Erkko
  • 1904, Nuoren miehen kädestä. Kokoelma mielialoja, (Ilmari Calamnius), Éditions Otava
  • 1905, Sieluja kevätyössä
  • 1906, Isänmaallisia runoelmia (Ilmari Calamnius-Kianto), Éditions Otava.
  • 1907, Auskultantin päiväkirja. Pöytälaatikon. (Antero Avomieli), Karisto.
  • 1907, Nirvana. Lemmentarina (Ilmari Calamnius-Kianto), Éditions Otava.
  • 1907, Sieluja kevät-yössä: vilahdus Moskovasta (Ilmari Calamnius-Kianto), Vihtori Kosonen.
  • 1908, Pyhä viha, romaani, Vihtori Kosonen.
  • 1908, Vapaauskoisen psalttari
  • 1908, Kärsimys: sukupuolinen sielukuvaus nuorten elämästä (Salanimi), Kuopion uusi kirjapaino.
  • 1909, Pikku Syntejä, Vihtori Kosonen.
  • 1909, Punainen viiva, Éditions Otava.
  • 1910, Kapinoitsija, poèmes, Kuopion uusi kirjapaino.
  • 1910, Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema, Éditions Otava.
  • 1911, Orjantappuroita, Suomalainen Kustannus Oy Kansa.
  • 1911, Nälkämaan laulu, Kainuun maanviljelysseura, Kajaani.
  • 1912, Metsäherran herjaaja, Éditions Otava.
  • 1912, Vapaauskoisen psalttari, Matti Vuolukka & Kumpp, Tampere.
  • 1913, Poro-kirja, Éditions Otava.
  • 1915, Talviretkiä Pohjolassa, Hämeeenlinna, Karisto.
  • 1915, Turjanlinnan satukirja: Omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi, Éditions Otava.
  • 1915, Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: matkakuvauksia, Éditions Otava.
  • 1916, Kiertävä kirjailija: pikakuvia turneematkalta, Kustannus Oy Kirja.
  • 1916, Kotoisten rantojen ikuinen kohina, WSOY.
  • 1917, Avioliitto: tarina tuhansien joukosta, Kustannus Oy Kirja.
  • 1917, Vienan kansan kohtalo: heimoromaani, WSOY.
  • 1918, Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle, Jyväskylä, Tekijä.
  • 1918, Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä, Hämeeenlinna, Karisto.
  • 1918, Vielä niitä honkia humisee. Kokoelma muistelmia, mietelmiä, kokkajuttuja korvesta. Pohjolan kustannus, Oulu.
  • 1919, Vienan puolesta – kauko-karjalaisten ikivanhan moraalin pelastamiseksi. – Kenttäpuheita, Kirjapaino Sanan Valta OY, Kuopio.
  • 1920, Kolme hyvää juttua, Éditions Otava.
  • 1920, Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle, Kustannus Oy Ahjo.
  • 1922, Vanha pappila, Éditions Otava.
  • 1923, Valitut teokset I-IV, Éditions Otava.
  • 1924, Iloista kyytiä Rajakomendantin autossa. Kesäinen tarina. Otto Andersinin Kustannusliike, Pori.
  • 1924, Ryysyrannan Jooseppi. Köyhälistötarina Suomesta. Éditions Otava.
  • 1925, K.H.P.V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta, Éditions Otava.
  • 1925, Suloisessa Suomessamme: pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla, Otto Andersinin Kustannusliike.
  • 1926, Caxi Maallista Arckiwirttä quin teki I. Kianto 3 p. Huhtikuuta v. 1926 ja pränttiin annettiin Ioannes Wskelensixelda. V.J.Kallio.
  • 1927, Hallan jääkärit: korpisatunäytelmä. Korpisatunäytelmä ajalta ennen ja jälkeen vapaussodan. Éditions Otava.
  • 1927, Kuhmon kulmilta: matkavälineinä postiauto-takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta, Gummerus.
  • 1928, Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Éditions Otava.
  • 1928, Papin poika: kirja elämästä, Éditions Otava.
  • 1930, Kertomuksia ja kuvauksia. Kouluja varten julkaissut V. Tarkiainen. Éditions Otava.
  • 1931, Nuori runoilijamaisteri: papin poika muistelee menneitä, Éditions Otava.
  • 1932, Ajan sana. Eino Mikkola, Helsinki.
  • 1933, Patruunan tytär: romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukien ajoilta, Éditions Otava.
  • 1935, Vanha postineiti: korpiromaani, Karisto.
  • 1935, Vienan Karjala – Kalevalan kehto: erämaankävijän elämyksiä, Éditions Otava.
  • 1938, Korpikirjailijan kirot: elämyksiä, Karisto.
  • 1946, Moskovan maisteri: nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarivallan aikuisessa Moskovassa v. 1901–1903, Suomen kirja, Helsinki.
  • 1946, Poika maailman kylillä: muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan, Suomen kirja, Helsinki.
  • 1948, Omat koirat purivat: pidätetyn päiväkirja vuodelta 1940, Fennia.
  • 1954, Valitut teokset. Éditions Otava.
  • 1954, Iki-Kianto muistelee. Éditions Otava.
  • 1957, Mies on luotu liikkuvaksi: Iki-Kianto muistelee matkojaan, Éditions Otava.
  • 1964, Ilmari Kiannon kauneimmat runot. Valikoima,édité par Uolevi Kianto. Éditions Otava.
  • 1970, Valitut teokset. Éditions Otava.
  • 1980, Salainen päiväkirjani. Éditions Otava.
  • 1999, Maan sielu. Kertomuksia, édité par Raija-Liisa Kianto. Éditions Otava.
  • 2000, Ma poika pohjolan. Runoja 1891–94, édité par Jalo Heikkinen. Suomussalmen kulttuurilautakunta.
  • 2009, Ilmari Kiannon talvisota. Siviilimiehen sotapäiväkirja. édité par Eero Marttinen. Ajatus kirjat.

Sources[modifier | modifier le code]

Notes et références[modifier | modifier le code]

  1. (fi)(sv)« Calamnius-sukuseura ry (Association de la famille Calamnius) » (consulté en 18.12.2010)
  2. (fi) Anne-Maria Mikkola, Anita Julin, Anneli Kauppinen, Lasse Koskela, Kaija Valkonen, Äidinkieli ja kirjallisuus – käsikirja, éditions WSOY, 1999

Voir aussi[modifier | modifier le code]

Sur les autres projets Wikimedia :

Lien interne[modifier | modifier le code]