Eino Leino

Un article de Wikipédia, l'encyclopédie libre.
Aller à : navigation, rechercher

Eino Leino

Description de cette image, également commentée ci-après

Eino Leino en 1912

Nom de naissance Armas Einar Leopold Lönnbohm
Activités écrivain
Naissance
Paltamo, Drapeau de la Finlande Finlande
Décès (à 47 ans)
Tuusula, Drapeau de la Finlande Finlande
Langue d'écriture finnois

Eino Leino (né le 6 juillet 1878 à Paltamo dans la région du Kainuu en Finlande et décédé le 10 janvier 1926 à Tuusula dans la région de l'Uusimaa) est un des écrivains finlandais les plus célèbres. Eino Leino est considéré par beaucoup comme le plus grand poète finnois de son époque[m 1].

Biographie[modifier | modifier le code]

Eino Leino était le septième d'une famille de dix enfants. Son nom de naissance était Armas Einar Leopold Lönnbohm car son père avait changé son nom de famille de Mustonen en Lönnbohm pour favoriser sa carrière.

Bibliographie[modifier | modifier le code]

Poésie[modifier | modifier le code]

  • Maaliskuun lauluja, éditions Otava, 1896,
  • Tarina suuresta tammesta y.m. runoja, WSOY, 1896,
  • Yökehrääjä, Éditions Otava, 1897,
  • Sata ja yksi laulua, Éditions Otava, 1898,
  • Tuonelan joutsen, näytelmäruno, Éditions Otava, 1898,
  • Ajan aalloilta, WSOY, 1899,
  • Hiihtäjän virsiä, Éditions Otava, 1900,
  • Kivesjärviläiset, kertova runoelma, Éditions Otava, 1901,
  • Pyhä kevät, Éditions Otava, 1901,
  • Kangastuksia, Éditions Otava, 1902,
  • Helkavirsi, Helkavirsiä, Éditions Otava, 1903,
  • Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta, Éditions Otava, 1904,
  • Talvi-yö, Éditions Otava, 1905,
  • Turjan loihtu, näytelmäruno, Emil Vainio, 1907,
  • Halla, Éditions Otava, 1908,
  • Tähtitarha, Kirja, 1912,
  • Painuva päivä, Kirja, 1914,
  • Elämän koreus, Kirja, 1915,
  • Helkavirsiä. Toinen sarja, Éditions Otava, 1916,
  • Karjalan kuningas, runonäytelmä, Kirja, 1917,
  • Leirivalkeat, Kirja, 1917,
  • Vapauden kirja, runovalikoima, Kirja, 1918,
  • Bellerophon, runotarina, Ahjo, 1919,
  • Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Nil nisi mors, Ahjo, 1919,
  • Lemmen lauluja, runovalikoima, Kirja, 1919,
  • Simo Hurtta. Runoja isonvihan ajoilta, toinen sarja, Éditions Otava, 1919,
  • Ajatar. Tietovirsiä, Éditions Otava, 1920,
  • Kodin kukka ja uhrikuusi, runotarina, Ahjo, 1920,
  • Syreenien kukkiessa, Minerva, 1920,
  • Vanha pappi, kertomaruno, Éditions Otava, 1921,
  • Pajarin poika. Karjalaisia kansantaruja, Éditions Otava, 1922,
  • Puolan paanit. Karjalaisia kansantaruja, Éditions Otava, 1922,
  • Helkavirsiä 1–2,yhteislaitos, Éditions Otava, 1924,
  • Shemeikan murhe. Uusia runoja, Gummerus, 1924,

Prose[modifier | modifier le code]

Maison de vacances Onnela au bord du Lac Tuusula. Eino Leino y habita de 1923 à 1924.
  • Kaunosielu, Éditions Otava, 1904,
  • Päivä Helsingissä. Pilakuva, Éditions Otava, 1905,
  • Seikkailijatar. Venäläinen kertomus, Karisto, 1913,
  • Mesikämmen. Joulutarina vanhoille ja nuorille, Kirja, 1914,
  • Pankkiherroja. Kuvaus nykyaikaisesta suomalaisesta liike-elämästä, Kirja, 1914,
  • Musti. Eläintarina, Karisto, 1916,
  • Alla kasvon kaikkivallan. Mystillinen trilogia, Karisto, 1917,
  • Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä, Ahjo, 1918,
  • Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia, Minerva, 1918,
  • Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia, Minerva, 1918,
  • Elina. Murroskauden kertomus, Minerva, 1919,

Romans[modifier | modifier le code]

  • Tuomas Vitikka, Éditions Otava, 1906,
  • Jaana Rönty, Éditions Otava, 1907,
  • Olli Suurpää, Éditions Otava, 1908,
  • Työn orja, Yrjö Weilin, 1911,
  • Rahan orja, Yrjö Weilin, 1912,
  • Naisen orja, Kirja, 1913,
  • Onnen orja, Kirja, 1913,
  • Paavo Kontio. Lakitieteen tohtori, Kirja, 1915,
  • Kolme lähti, kaksi palasi. Tarina kieltolain Suomesta, Minerva, 1926,

Nouvelles[modifier | modifier le code]

  • Päiväperhoja. Pieniä tarinoita, Eero Erkko, 1903,
  • Nuori nainen. Neljä kertomusta, Yrjö Weilin, 1910,

Théâtre[modifier | modifier le code]

La maison reconstruite "Hövelö" de Eino Leino à Paltaniemi, Kajaani, Finlande.
  • Johan Wilhelm, Wesanderin kirjakauppa, 1900,
  • Sota valosta, Éditions Otava, 1900,
  • Naamioita, näytelmiä, Éditions Otava, 1905,
  • Naamioita, toinen sarja, näytelmiä, Éditions Otava, 1907,
  • Naamioita, kolmas sarja, näytelmiä, Vihtori Kosonen, 1908,
  • Naamioita, neljäs sarja, näytelmiä, Vihtori Kosonen, 1909,
  • Naamioita, viides sarja, näytelmiä, Vihtori Kosonen, 1909,
  • Kalevala näyttämöllä, näytelmiä, Yrjö Weilin, 1911,
  • Naamioita, kuudes sarja, näytelmiä, Yrjö Weilin, 1911,

Scénarios de films[modifier | modifier le code]

  • Kesä, 1915 (ohjaus Kaarlo Halme)

Autres ouvrages[modifier | modifier le code]

  • Suomalainen näyttämötaide 19 2/4 02,tutkielma, Eero Erkko, 1902,
  • Suomalaisia kirjailijoita. Pikakuvia, Éditions Otava, 1909,
  • Suomalaisen kirjallisuuden historia, Yrjö Weilin, 1910,
  • Elämäni kuvakirja. Erään aikansa lapsen muistoja, mielialoja ja mietelmiä, muistelmateos, Éditions Otava, 1925,

Traductions en français[modifier | modifier le code]

  • 2010, aucun ouvrage traduit en Français à ce jour

Liens externes[modifier | modifier le code]

  1. Mathieux, p. 1